KOPEEKKA - КОПЕЙКА

Keväällä ilmestyneessä uuden sukupolven Kopeekassa arvioitiin ainejärjestömme merkitystä ja päädyttiin siihen lopputulokseen, että Rupla on muun ohella korvaamattoman tärkeä elävä linkki yliopistoelämän ja slaavilaisen maailman välillä. Linkki, joka on jokaiselle slavistille välttämätön, sillä juuri se yhdistää meidän arkisen pakerruksemme slaavilaisen mielen ja kielen monitasoiseen analyysiin. Tämä humanistinen hempeä höpinä on kuitenkin joutumassa pian koville. Muutoksen tuulet puhalsivat jo viime talvena ylitsemme. Helsingin yliopisto aidon kalvinistisen työmoraalin omaavan organisaation tavoin vahvisti ja hyväksyi yliopistolakiuudistuksen jo ennen sen voimaantuloa. Nyt sitä ollaan panemassa täytäntöön. Arkadianmäki pääsi viimein yhteisymmärrykseen yliopistoihin kohdistuvasta uudistushankkeestaan ja vahvisti lain uusintakäsittelyn jälkeen viime kesäkuussa. Tuon mustan kesäkuun 2009 suuri jälkimaininki iskee laitoksemme yli pian. Ensi vuoden elokuusta alkaen Slavistiikan ja baltolog...

Harvinaisen kielen opiskelijana joutuu tekemään kompromisseja opintojen suhteen, täytyy olla itsenäinen, opiskella sivuaineopintoja opintojen alusta asti, jotta edes KELAn asettamat tavoitteet tulisivat täyteen. Joskus oman alan kursseja ei tarjota kovinkaan paljoa, ainakaan niissä määrissä, kuin suuremmissa oppiaineissa. Tätä alaa ei voi opiskella, jollei ole tunteenpaloa tai innostusta opintoihin liittyvästä alueesta ja sen kielistä. Meitä slavisteja yhdistää tietty kumma hurma slaavilaismaailmaa kohtaan sen byrokraattisine koukeroineen, melankolisine kansanlauluineen ja kuriositeetteineen. Kun viime kesänä yritin mennä Valko-Venäjälle, ei kukaan ollut yhtä innoissaan, kuin opiskelijatoverini, jotka olisivat muuten tulleet mukaan, ellei viisumipakkoa olisi ollut. Suurin osa opintojen ulkopuolisista tutuistani taas pyöritteli päätään ihmetyksestä mielessään ihmetellen hivenen epäsuosittuja lomakohteitani. Harvinaisuuden opiskeleminen on myös hauskaa, sitä tutustuu alansa huippuihin j...

Vieras kynä –palsta: Mitä ovat metodit? Kysymys on vähintään kohtuullinen. Koen velvollisuudekseni vastata siihen kahdesta syystä, vaikka en olekaan tieteenfilosofian asiantuntija. Ensiksi, aloittelevana tieteenharjoittajana on minun joka tapauksessa pohdittava kysymystä metodien olemuksesta jo itsenikin takia. Toiseksi, olen todennäköisesti tämän syksyn aikana syyllistynyt jo monta kertaa siihen, minkä uskon olevan myös tämän kysymyksen pontimena: Opiskelija saa ensimmäisestä yliopistovuodesta alkaen kuulla sellaisia lauseita kuten ”Sinun tulee suorittaa metodiopinnot kirjallisuus- ja kielitieteessä”, ”Jos opinnäytteesi ei ole kieli- tai kirjallisuustieteellinen, tulee sinun hankkia metodisi muista oppiaineista”, ”Sinun pitäisi kuvata työssäsi käyttäämääsi metodia tarkemmin”. Opettajat tuntuvat toistavan näitä fraaseja useammin kuin pappi isämeitää alentumatta juuri koskaan selittämään, mitä metodeilla tarkoittavat. Selitys opettajien vaikenemiseen tai kiertelyihin on helppo. Metodin...

Ryssarna vinner newyorkborna i stilmedvetenhet Vad tänker man till först på om en stad som aldrig sover - som New York? Jag tänker på glamour och serien Sex and the city, där Carrie Bradshaw trippar omkring längs avenyerna i sina kära Manolo Blahnik-skor. Jag tänker också på Fifth Avenue, där alla lyxbutiker finns: Gucci, Dior, D&G, Prada. Jag kan se framför mig den sköna och eleganta Audrey Hepburn utanför juvelaffären Tiffany’s, drömmandes om att få gifta sig med en rik man. En sådan bild hade jag fått av staden som även kallas för det stora äpplet. Jag märkte dock något överraskande på min senaste resa dit. Innan jag skulle åka oroade jag mig mycket över hurdana kläder jag skulle packa med mig, och speciellt skorna var jag rädd att jag skulle få skämmas för. De var ju inte precis några Jimmy Choon, men däremot väldigt bekväma att gå i. Vad gäller mode är New York något helt annat än vad man låter förstå på TV. Jag minns hur jag förstummad stod på metrostationen Grand Central...