Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on helmikuu, 2015.

Pääkirjoitus

HYVÄ LUKIJA! Kas tässä luettavaksesi Kopeekan numero 2/2014, ole hyvä!   Vuoden toisen ja samalla viimeisen numeron pääteemana on matkailu ja opiskelu slaavilaisessa maailmassa. Eräs venäjänopiskelijoistamme kirjoitti meille kokemuksistaan Tverin kieliharjoittelussa viime kesänä ja kertoi myös, miten hyödynsi Venäjällä oleskelunsa luentosalien ulkopuolella.   Pietarin yliopiston luentosaleista ja niiden ulkopuolelta lähettää omat terveisensä myös allekirjoittanut,  kertoen samalla, miten rusistislangi valtaa alaa puheessamme.   Opiskelu ja matkailu Itä-Euroopassa on  mielenkiintoista etenkin nyt, kun alue on suurennuslasin alla. Täytyy toivoa, ettei kevätaurinko sytytä lehtikasaa taas kunnolla tuleen.   Emme myöskään toivo uutta rautaesirippua Eurooppaan. Edellistä muistelemme kahdella matkakertomuksella, joista ensimmäisessä matkustetaan esiripun itäpuolella 80-luvun lopussa, toisessa tullaan jo idästä länteen, koska esirippua ei enää ole.   Huomionarvoista on, että siinä

Terveiset puheenjohtajalta

On jälleen se aika vuodesta, kun järjestön hallituskausi lähenee loppuaan. Vielä hetki aikaa ja Ruplan nykyinen hallitus jää edeltäjiensä tavoin historiaan. Toivottavasti uudet toimijat löytyvät ja järjestö pysyy elinvoimaisena! Tämä syksy on ollut omalla tavallaan erityinen. Rupla sai viimein ensimmäiset haalarimerkkinsä. Marraskuussa järjestettiin pitkästä aikaa sitsit, kiitos Sashalle ja SUBille avusta! Joulukuussa tutustuimme Moskovan valtionyliopiston opiskelijoihin ja HYY:n edarivaaleissa oli ehdokkaita Ruplankin riveistä. Takana ovat fuksiaiset, opettajanpäivä, Halloween ja koe kampus -tapahtuma. Pikku-uudenvuoden sijaan pidimme yhteiset pikkujoulut henkilökunnan kanssa. Jalkapalloakin pelasimme pitkälle lokakuuhun. Hyvää tulevaa joulua, hanukkaa, uutta vuotta ja mitä ikinä vielä vietättekin! TONI PALIN Rupla ry:n puheenjohtaja

Muistoja Tveristä

TEKSTI: TONI STENSTRÖM KUVA: PATRIK SAARTO Olen yksi viimekesäiseen Tverin opintomatkaan osallistuneista ruplalaisista. Vietimme mitä ikimuistoisimman kesän Tverin kaupungissa ja sen lähialueilla, ja kiertelin itse Venäjää tuhansien kilometrien verran omalla vapaa-ajallani. Harvinaisen helteinen kesä näkyi kaikkialla Venäjällä, mutta erityisen hyvin sen tunsi sisämaassa sijaitsevassa Tverissä, missä lämpötila nousi välillä yli 40 asteen.   Lähdimme Tveriin toukokuun puolivälissä. Useimmat meistä valitsivat kulkuneuvokseen suoran junan Helsingistä Tveriin, mutta matkustin itse kaverini kanssa yhdellä Finnkinon takaa löytyvistä edullisista venäläisbusseista aluksi Pietariin. Bussilippu Pietariin maksoi vain noin 17 euroa, minkä jälkeen jatkoimme viikonlopun jälkeen matkaa Tveriin venäläisen junan edullisessa platskart-osastossa. Platskart on kansanomainen matkustusluokka, jossa tapaa mielenkiintoisia ihmisiä ja voi nauttia halvasta teestä. Tutustuimmekin junassa esimerkiksi venäläis

Rusistislangia Nevan rannoilla

TEKSTI JA KUVA: PATRIK SAARTO Vaihtovuosi Pietarissa lähestyy puoliväliä. Elämä keskittyy Vasilinsaarelle, jonka toisella laidalla on asuntola, toisella Pietarin valtiollinen yliopisto. Tammikuun tenttipäiviä eivät tiedä vielä opettajat itsekään, luettavaa on vino pino, kirjoitettavaa kosolti ja alkutalvi on ollut vain kylmempi ja pimeämpi versio syksystä. Passi on jossakin byrokratian rattaissa odottamassa pidennystä viisumiin, arkeen kuuluu monia yllättäviä käänteitä. Yliopistokin on remontissa ja saleja vaihdetaan niin, ettei luennolle aina löydä.   Meneillään on muutama venäläisen kirjallisuuden kurssi sekä psyko- ja sosiolingvistiikkaa. Läpileikkaus venäläiseen yliopistoelämään on kattava – joillakin kursseilla voi palata ajassa taaksepäin, kun lukioikäiset pervokursnikit räpläävät kännyköitään ja hihittävät salin perällä, toisilla kursseilla ollaan jo pienessä ryhmässä aikuisia ja asiallisia. Opetuksen taso vaihtelee, kirjallisuuskursseilla pidetään pahimmillaan puolentoista

Ennen ja jälkeen rautaesiripun: kaksi matkakertomusta

Berliinin muurin murtumisesta tuli tänä syksynä kuluneeksi 25 vuotta. Kopeekan toimitus julkaisee arkistoistaan matkakertomuksen DDR:stä Tšekkoslovakiaan todennäköisesti kesältä 1987, minkä jälkeen matkaamme Tšekistä Saksaan kesällä 2014. MATKAPÄIVÄKIRJAA PRAHASTA JULKAISTU KOPEEKASSA 1/1988 Praha Lauantai 11.7. Hotelli Splendid Praha Kello on jo vaikka kuinka paljon, mutta yritän raapustaa jonkinlaisen rungon tämän päivän tapahtumista.     En jaksa millään uskoa, että se tosiaankin oli tänään, kun heräsimme jossain päin DDR:ää ja seikkailimme huonosti opastetulla Lichtenbergin asemalla Itä-Berliinissä sekä löysimme vihdoin Prahaan menevän junan. Tuntuu todellakin siltä, että noista tapahtumista olisi ikuisuus.     Matka Itä-Berliinistä Prahaan oli kaiken kaikkiaan hauska, vaikka se olikin pitkä, raskas ja hikinen. Alkumatkan istuimme käytävällä kassiemme päällä, mutta jo pian läheisen vaunuosaston saksalaisperhe pyysi meitä istumaan jo ennestään täyteen vaunu

Terveisiä työelämästä

TEKSTI JA KUVA: VIKTORIA KURKINA Valmistumassa oleva opiskelija joutuu ehkä kaikista muista opiskelijoista poiketen eniten pohtimaan tulevaisuutta ja sen tarjoamia mahdollisuuksia ja sen myötä päivittämään omia suunnitelmia. Joillekuille ammatin valinta voi olla varsin selvä jo lapsuudessa, jolloin esimerkiksi vanhempien esikuvat voivat luoda pohjan tulevalle ammatille tai uralle.   Minun kohdallani ei suinkaan ollut näin. Lapsuudessani haaveilin arkeologin ammatista ja historioitsijaksi ryhtymisestä, elämän arvaamattomuudesta johtuen päädyin kuitenkin opiskelemaan venäjän kieltä Turun yliopistoon, jonka venäjän kielen laitos pienestä koostaan huolimatta huolimatta osoittautui kodikkaaksi ja viihtyisäksi paikaksi opiskella. Venäjän lisäksi olen lukenut sivuaineena muun muassa historiaa, josta olen muutenkin aina pitänyt.  Historia- ja kieliaineiden yhdistelmä vei minut harjoitteluun Kansalliskirjaston Slaavilaiseen kirjastoon, jossa pystyin hyödyntämään kaikkea yliopistossa opiskel

This is hЮmor!

DIGI-ZAUM Pari venäjän fuksia nauroi kerran google translatorin runokäännöksille. Kopeekan toimitus päätti tehdä käännöksille oman palstan. Марина Цветаева                                                           Marina Tsvetajeva РОЖДЕСТВЕНСКАЯ ДАМА                                      JOULU LADY Серый ослик твой ступает прямо,                                Harmaa Donkey askeleesi oikeassa, Не страшны ему ни бездна, ни река...                          Ei pelkää häntä, ei syvyys eikä joki ... Милая Рождественская дама,                                       Cute Christmas lady Увези меня с собою в облака!                                      Vie minut hänen kanssaan pilvissä! Я для ослика достану хлеба,                                         Haen aasi leipää, (Не увидят, не услышат,- я легка!)                               (Älä nähdä, kuulla, - olen helppoa!) Я игрушек не возьму на небо...                                    En ota leluja taivaalle ... Увези меня с соб