KOPEEKKA - КОПЕЙКА

Hyvä lukija! Keväisen kiireen ja auringon houkutusten keskellä Rupla on saanut puskettua pitkästä aikaa uuden Kopeekan läpi painokoneiden. Tässe se nyt on - numero 1/2014! Uusi alku on myös uudistumisen paikka, Kopeekalle on suunnitteilla aikaisempaa enemmän myös sähköistä sisältöä sosiaalista mediaa unohtamatta. Uudistuksia on ollut koko kevät täynnä. Venäjän federaation päivittyminen parilla uudella subjektilla Ukrainan kustannuksella on tarjonnut keskustelunaihetta aina Unicafen pöydistä politiikan painimatoille. Tatamilla väännetään parhaillaan korruptoitunutta turnausta. Ukrainan lohkossa paikallisvastustajat kampeavat toisiaan kumoon vastoin hyvän urheiluhengen tapoja, MM-kisoissa käydään ankaraa molemminpuolista lokakampanjaa arkkivihollisten kesken. Krimiläisjoukkueiden siirtyminen Venäjän liigaan pohjautui aivan eri motiiveille, kuin helsinkiläiskiekkoilun invaasio KHL:ään. Samaan aikaan Helsingin yliopiston venäjän kielen oppiaineessa saatiin vihdoin lukkoon pitkään auk...

Ukrainan kriisin uusi vaihe on alkanut ja tästä kiistasta on tullut samalla myös taistelua periaatteista. Venäjän mukaan Krimin kansanäänestys sinetöi laillisesti alueen liittämisen Moskovaan. Näyttää siltä, että se haluaa tehdä ”tynkä-Ukrainasta” heikon liittovaltion, jossa maan itäosat olisivat tiukasti sen hallussa. Länsi taas edellyttää Ukrainan alueellisen koskemattomuuden säilymistä eikä tunnusta Krimin valloitusta. Samaan aikaan Venäjä kalisuttaa sapeliaan sen läntisten naapurien pään menoksi ja pyrkii diplomaattisesti saamaan Ukrainan jaettua. Tilannetta rasittaa myös se, että suurvaltojen johtajat puhuvat tällä hetkellä toisensa yli.   Panslavismin haaveet vapautetusta Konstantinopolista ja Jerusalemista Kiistan ikävin puoli on siinä, että siitä näyttää tulleen periaatteellinen. Sen takana piilee vanhoja, aina 1800-luvulta peräisin olevia stereotypioita: haaveita slaavien hegemoniasta ja Venäjän mahtiasemasta ja lännen pelkoja Venäjän loppumattomasta valloitushalusta...

Haastattelu: Patrik Saarto Kuva: Dmitri Konradt Avantgardea, nykykirjallisuutta ja kansainvälisyyttä. Helsingin yliopiston venäläisen kirjallisuuden professuuria hoitanut venäläisen rockin ja avantgarden vannoutunut fani Tomi Huttunen valittiin keväällä virallisesti pitkään auki olleeseen professuuriin. ”Venäläisen kirjallisuuden ja kulttuurin professuuriin”, hän huomauttaa ja kertoo mistä on kyse ja mitä on luvassa. Teidät valittiin venäläisen kirjallisuuden ja kulttuurin professoriksi. Kerrotteko vähän taustoja, miten olette päätynyt tähän tehtävään? Pitkä versio varmaan lähtee siitä, että aloin lukea C-venäjää yläasteella. Minulla oli kaksi isoa syytä siihen, miksi halusin lukea venäjää. Perestroikan vuosina halusin ymmärtää mitä venäläisillä rock-levyillä lauletaan, mitä Boris Grebenštšikov laulaa, koska noina vuosina Akvariumin ensimmäiset albumit ilmestyivät laajaan levitykseen. Toinen syy oli klassisempi, sillä halusin pystyä lukemaan Dostojevskia alkukielellä. Ne olivat...

После бурной весны 2013 г. "русский" учебный 2013-2014 год начался "в штатном режиме". Позади - тревожное время борьбы за сохранение профессуры на нашем отделении ( в связи с уходом на пенсию проф. Б.Леннквист). Апрель 2014 принес нам твердую надежду на то, что на всех уровнях администрации стало ясно: вопрос профессуры для М. Бьерклунд -  это вопрос самого существования  русского отделения, а значит, речь идет не просто о "ставке", а о равных со всеми гражданами страны правах шведоязычных иметь возможность изучать  русский язык - важнейший в этом регионе Европы. После этого торжественного вступления  можно спокойно оглянуться на заканчивающийся учебный год. А он  развивался  очень динамично. Во-первых , мы - и преподаватели,  и студенты - столкнулись с такими новым "вызовом", как большой (по нашим меркам)  приток русскоязычных студентов в магистратуру. В Або Академи всегда были русскоязычные (чаще билингвы)  студенты, но никогда их не б...

Ordet Druzjba betyder vänskap, vilket är väldigt passande för vår förening. Vi är en liten grupp studerande med gemensamt intresse för ryska språket och kulturen. Till våra årliga evenemang hör blinikväll, borsjtjkväll, filmkvällar, sitzar och olika fester, samt det traditionella Champangegaloppen. Förutom det strävar vi efter att åtminstone en gång per år ordna en resa till Ryssland. I år styr vi kosan via Estland, Lettland och Litauen till Kaliningrad och därifrån via Gdansk hem till Finland. Mera information finns på vår facebook-sida: https://www.facebook.com/DruzjbaRyskaAmnesforeningenVidAa Druzjba - Åbo Akademin venäjän kielen aineyhdistys Druzjba tarkoittaa ystävyyttä, mikä on todella sopiva nimi meidän yhdistykselle. Olemme pieni ryhmä opiskelijoita, joilla on yhteinen kiinnostus venäjän kieltä ja kulttuuria kohtaan. Meidän vuosittaisiin tapahtumiin kuuluu blini-ilta, borssi-ilta, elokuvailtoja, sitsejä ja muita juhlia, sekä perinteinen Samppanja-laukka. Sen lisäksi yr...

Esittelyssä Turun yliopiston venäjän kielen opiskelijoiden ainejärjestö Slava ry Venäjän kielen opiskelu Turun yliopistolla on mielenkiintoista ja haastavaa. Luentojen ja tenttiin lukemisen lisäksi opiskelijat pääsevät tutustumaan venäläiseen kulttuuriin ja harjoittelemaan venäjän kielen puhumista ainejärjestö Slavan järjestämissä tapahtumissa. Slavan vuosi on ollut täynnä ohjelmaa! Perinteisten kastajaisten, pikkujoulujen ja myyjäisten lisäksi olemme yrittäneet elvyttää vanhoja perinteitä ja järjestää uusia mielenkiintoisia tapahtumia. Syksyllä 40 vuotta täyttänyt ainejärjestö järjesti huikeat vuosijuhlat. Hyvä ruoka, esiintyjät ja mahtavat puheet antoivat voimia seuraavallekin 40 vuodelle! Talvella toisen kerran järjestetyillä Neuvostositseillä mukana olivat ystäväainejärjestömme Druzjba ja Sugri Turusta ja Rupla Helsingistä. ”Ystävyys, yhteistoiminta ja keskinäinen avunanto” oli päivän motto! Vuoden toinen iso tapahtuma Vodkaviesti eli Venäjä-tietoutta, urheilua, taidetta ja mu...

02:00. Päivän viimeinen sähköposti lähetetty. Nyt kirjoittamaan järjestölehteen. Manifesti manifestin jälkeen, kuin mikäkin venäläinen kubofuturisti konsanaan. Uusi kahdestuhannes neljästoista vuosi toi helmikuussa Ruplalle uuden hallituksen, joka on pysynyt pystyssä jo kolme kuukautta. Meidän vanhojen joukkoon liittyi muutama erittäin aktiivinen ja luova fuksi. Uusien jäsenten myötä tuli myös uusia ideoita järjestön toiminnan kehittämiseksi. Ensimmäiseksi haluan mainita miten iloinen olen, että vuoden tauon jälkeen Kopeekka ilmestyy taas. Aiheita, joista kirjoittaa, on riittämiin, mikä vain parantaa tilannetta. Ei tule puutetta teksteistä. Lehteemmehän voi kirjoittaa kuka tahansa professorista opiskelijaan, joten jos on tarvetta saada itseään kiinnostava asia laajempaan tietoisuuteen, niin eikun teksti valmiiksi ja päätoimittajan sähköpostiin. Kiitän tässä myös ATK-vastaavaamme, joka uudisti Ruplan nettisivut. Talouden saralla on luvassa muutoksia. Huolellisempi taloudenpito on täm...

Teksti: Patrik Saarto Kuva: Johannes Nikitin Rupla käynnisti keväällä slaavimaiden suurlähetystöihin suuntautuvan ekskursioprojektin. Ensimmäisenä ruplalaiset vierailivat Helsingin Kuusisaaressa sijaitsevassa Bulgarian suurlähetystössä, joka teki ryhmään vaikutuksen jo ovella. ”Rakennus oli kuin joku 80-luvun miljardööririvari merinäköalalla”, suurlähetystöä kuvailtiin jälkeenpäin. Bulgarian suurlähetystössä työskentelee lähettilään lisäksi viisi henkilöä. Tarjolla oli bulgarialaisia herkkuja ja keskustelun täyttivät erityisesti ajankohtaiset asiat, kuten Ukrainan kriisi ja kaasutoimitukset Venäjältä. Nato-maana Bulgaria on kriisissä lännen leirissä, mutta joutuu miettimään varavaihtoehtoja kaasutoimituksiin liittyen – kaikki maan kaasu tulee Venäjältä. Suomessa asuu lähettilään mukaan virallisesti 1500 bulgarialaista, mutta epävirallisesti ainakin 2000. Bulgarian tulkeista on pulaa, joten bulgarian taitajien kannattaa olla hereillä!

Teksti: Mauri Vidović Kuva: Patrik Saarto Keväiset auringonsäteet siilautuivat puna-valko-sinisen trikolorin, jonka keskellä komeili puna-valkoisella šakkikuviolla ja viiden historiallisen alueen, Kroatian, Dubrovnikin tasavallan, Dalmatian, Istrian ja Slavonian tunnuksin koristettu vaakuna, läpi. Soitin ovipuhelimeen. Hetken päästä soittooni vastataan. Ilmoitan "Dobar vam dan. Studentska organizacija Rupla je došao k vama u posjet.". Ovi avataan ja astumme hienoon uusklassiseen rappukäytävään. Olimme saapuneet ekskursiolle Kroatian tasavallan suurlähetystöön Helsingin Katajanokalla. Meiltä otetaan takit ja meidät toivotetaan tervetulleiksi, jonka jälkeen meidät viedään pitkän pöydän ääreen istumaan. Pian huoneeseen astuu pukumies, Kroatian suurlähettiläs herra Krešimir Kopčić, joka rientää kättelemään jokaista osanottajaa. Kyseltyään opinnoistamme ja taustoistamme, alkaa hän kertoa perustietoja maastaan: pääkaupunki on Zagreb, väkiluku 4,3 miljoonaa, pinta-ala noin 56 0...

Teksti ja kuva: Toni Stenström Ruplan kevään 2014  suurlähetystövierailut jatkuivat toukokuun 9. päivänä Serbian osalta Helsingin Kulosaaressa sijaitsevalla entisen Jugoslavian rakennuttamalla suurlähetystöllä.  Kuusi Ruplan aktiivista opiskelijaa pääsi keskustelemaan lähetystön työntekijöiden sekä itse suurlähettiläs Slavko Kruljevicin kanssa muun muuassa politiikkaan, historiaan ja kielitieteeseen liittyvistä kysymyksistä. Kaikille Balkanilla matkainneille tuttua funktionalismia edustava lähetystörakennus sijaitsee lyhyen matkan päässä Kulosaaren metroasemalta ja sitä naapuroi usean muun maan lähetystöt. Läheisyydessä sijaitsevat Serbian lisäksi muun muuassa Intian, Iranin ja Puolan rakennukset. Suhteellisen pienikokoinen lähetystö henki historiansa ja sisustuksensa puolesta nostalgiaa vanhaa itäblokin maailmaa kohtaan ja ruplalaisia odotti mukava ja avoin vastaanotto. 64-vuotias, huolitellusti pukeutunut ja tupakkaa toimistotiloissaan polttava suurlähettiläs otti dele...

Teksti ja kuva: Patrik Saarto Joukko ruplalaisia kävi lehtori Ben Hellmanin johdolla jälleen hautausmaavierailulla Hietaniemen ortodoksisella hautausmaalla. Jokakeväisen perinteen mukaan vierailulla muistetaan Helsingin yliopiston entistä venäjän kielen ja kirjallisuuden professoria Josef Mandelstamia (1846 – 1911), joka opetti yliopistolla vuosina 1897 – 1911, sekä kolmea hautausmaalle haudattua venäläistä emigranttirunoilijaa Vera Bulitšia (1898 – 1954), Ivan Savinia (1899 – 1927) ja Vadim Gardneria (1880 – 1956). Vierailulla kukitettiin haudat, nostettiin malja sekä kuultiin runoilijoiden runoja. Иван савин До поезда одиннадцать минут... А я хочу на ласковый Скатуден. Где лампы свет лазурно-изумруден Где только Ты и краткий наш уют... Минутной стрелки выпрямленный жгут Повис над сердцем моим грозно. Хочу к тебе, но стрелка шепчет: поздно - До поезда одиннадцать минут

DIGI-ZAUM Pari venäjän fuksia nauroi kerran google translatorin runokäännöksille. Kopeekan  toimitus päätti tehdä käännöksille oman palstan Александр Пушкин                                                       Aleksandr Pushkinin ПТИЧКА                                                                        BIRDIE В чужбине свято наблюдаю                                        Maanpaossa pyhä watch  Родной обычай старины:                                     ...