Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on syyskuu, 2009.

Venäjän monet kasvot – peitettyinä ja avoimina

<>




Maaliskuisena sunnuntaiaamuna, Marian ilmestyspäivänä, vierasmaalainen kulkuri eksyy erään tveriläisen kirkon pihalle. Venäjän ja puolan kielillä kirjoitettu kyltti ilmoittaa temppelin olevan Pyhän Marian ilmestyksen kunniaksi pystytetty roomalaiskatolinen kirkko. Vaeltaja olettaa kirkon olevan auki, mutta huomaakin, että pihamaalle johtava portti on salvattu sisäpuolelta. Hänen kitaristin sormensa yltävät juuri ja juuri avaamaan salvan, mutta sitten kulkuri tulee ajatelleeksi, että on epäkohteliasta tunkeutua pyhälle maaperälle väkisin. Omituista yhtä kaikki – Marian ilmestyspäivä eikä kirkko halua päästää etsivää ihmistä luokseen. Vaeltaja kääntyy pettyneenä ympäri ja yllättyy: suoraan edessä kohoaa ilmiselvä minareetti.

Vaeltaja astelee varovaisesti moskeijan pihamaalle ja pyytää varautuneen kohteliaasti mahdollisuutta päästä sisään. Hän ei usko että maassa jossa vallitsee autoritaria, jossa käydään sotaa terrorismia vastaan ja jossa harjoitetaan säännöllisesti kansanmurh…

Своеобразный антитезис нерукотворности в русской культуре

После нескольких попыток понять творчество Боба Дилана я начала разочаровываться в своих способностях понимать фолк -музыку. Послушав некоторые песни, мне до конца не открылось, почему же он человек - легенда. Слова хорошие, оригинальный голос, сам по себе интересная личность, но такое можно сказать про многих исполнителей. Видимо в чем особенность Дилана мне ещё не дано понять. Но ведь кто-то же понимал и понимает до сих пор. Так например Борис Гребенщиков, лидер группы "Аквариум" брал материал для своего творчества из песен Боба Дилана.

Борис Гребенщиков был интертекстуалистом и является им и сейчас. В его композициях можно найти великое множество разных источников и намёков. И возможно то, что я не смогла понять у Дилана, я ощутила в исполнении Гребенщикова. Перекладывая по собственному вкусу отдельные песни и мотивы, Борис Гребенщиков делал что-то совершенно новое, и для меня, в отличии от оригинала, это было уже понятным.
Мне не хочется подходить с филологической точк…

Maa, jota ei ole olemassa

<>

Eräänä päivänä onnellisten yhteensattumien jälkeen huomasin istuvani Slavistiikan ja baltologian laitoksella työhuoneessa translitteroimassa Aleksandriasta Egyptistä löytynyttä kreikaksi ja slaaviksi kirjoitettua käsikirjoitusta 1700–1800-lukujen vaihteesta. Jokainen, jonka työtehtävien kuvauksessa on joskus esiintynyt etuliite trans- tai vain pelkästään sana litteraatio, tietää millaiseksi suhde työn kohteena olevaan materiaaliin voi muodostua: trans- tuntuu viittaavan lähinnä transsiin ja litteraatio puolestaan vaikuttaa lähinnä johdokselta venäjän verbistä terjat’sja. Näin kävi myös minulle, ja pian pienet suttuiset käsinkirjoitetut kreikkalaiset aakkoset seikkailivat ajatuksissani päivin ja öin.Professori Jouko Lindstedtin johtaman Konikovon evankeliumi -tutkimusprojektin yhteistyökumppaneina oli yksi amerikkalainen ja joukko makedonialaisia tutkijoita. Työskentely juuri makedonialaisten kanssa ei kuitenkaan ollut itsestäänselvyys, mikä minullekin pian valkeni. Tutkimamme…

Srećne Duše on täällä!

Kopeekka tapasi laitoksen oman bändin laulaja-kitaristin Jaakko Laitisen ja jututti häntä nykyisten kuvioiden ohella vähän menneistä ja tulevistakin.

Suomi-Serbia-seuran vuosijuhlaan haluttiin saada esitys serbian kielen opiskelijoilta. Jaakon trubaduurinkyvyt olivat jo yleisessä tiedossa, mutta pian selvisi, että laitos suorastaan kuhisee musiikillisesti lahjakkaita ihmisiä. Äkkiä oli kasassa kokonainen orkesteri, jossa tällä hetkellä vaikuttaa Jaakon ja kitaran ohella Leo Herranen (basso), Katarina Fomkin (viulu) sekä Alexandra Namsaraeva, Aino Väänänen ja Oskar Rajewsky (laulu). Srećne Duše, onnelliset sielut, soittaa luonnollisesti balkanilaista musiikkia ja hienosti sen tekeekin! Ensimmäinen keikka oli menestys ja sittemmin orkesteri on viihdyttänyt yleisöä jo useampaan otteeseen laitoksen tilaisuuksissa ja Ruplan järjestämissä bileissä. Maine on kiirinyt ja keikkoja on tullut muualtakin yliopistoympyröistä.

Srećne Duše tulee varmasti ilahduttamaan laitoslaisia tulevaisuudessakin, …

Suomalaisopiskelijat äiti-Venäjän syleilyssä

Tämä artikkeli on kollaasi eri suomalaisopiskelijoiden kokemuksista perivenäläisessä Tverin kaupungissa. Suurin osa kirjoittajista on Helsingin ulkopuolelta, mutta haluan selventää, että suomalaisdiasporan sisäiset rajat ovat herkkiä katoamaan epäsuomalaisessa ympäristössä. Ero itäsuomalaisten eli nälkämaalaisten ja länsisuomalaisten eli rantaruotsalaisten välillä katoaa jo parissa viikossa. Elämä Venäjällä eroaa selkeästi suomalaisesta. Vasta vieraassa biotoopissa oma suomalaisuus – tai ainakin oma suomenkielisyys – tuntuu nousevan selkeämmin esille. Näin siis jopa kosmopoliitisen stadilaisopiskelijan maailmassa. Siksipä tämä artikkeli ei ole ruplalaisten kirjoittama, vaan mahdollisuus on annettu niille, jotka oikeasti halusivat jakaa kokemuksiaan ja havaintojaan täältä sydän-Venäjältä kauas luoteeseen – omaan koti-Suomeemme.

Stefan Smirnov

On kovin karua havaita, miten Venäjällä kohdellaan ulkomaalaisia asiakkaita. Joissakin harvoissa paikoissa saa hyvää palvelua. Siis sellaista kuin…

Vieras kynä

<>
Tämä palsta on tarkoitettu laitoksemme opiskelijoiden ja henkilökunnan avointa keskustelua varten. Kysymyksiä saa lähettää vapaasti Kopeekan toimitukseen kaikilta tahoilta. Oleellista on kytkeä kysymykseen henkilö tai taho, jolta kysymykseen haluaisi vastauksen. Lehden toimitus tulee tekemään parhaansa kaikkien kysymysten ja vastausten julkaisemiseksi.

Kysymys

Tampereen yliopiston Englannin kielen ja kulttuurin laitoksen ilmoitustaulun yläreunassa roikkuu lappu, jossa lukee: Our ambition is not to teach students to speak flawless English. It is to teach them to think like an Englishman does. Oletteko samaa mieltä tavoitteen kanssa? Entä kuinka hyvin koette tavoitteen soveltuvan meidän laitoksemme ajatusmaailmaan? Miten käytännön tasolla laitoksemme voi opettaa opiskelijoitamme ajattelemaan serbiaa tai venäjää puhuvan ihmisen tavoin?

Stefan Smirnov

Vastaus

Kyseisen lapun teksti kuvaa tietyiltä osin omia näkemyksiäni kielenopetuksen
tavoitteesta. Menestyksellinen kielellinen kanssakäy…

Itsestään syntyminen venäläisessä kulttuurissa

<>




Historia toistaa itseään. Venäjän kulttuurihistoria taas toistaa itseään jännittävällä tavalla tuottaen odottamattomia, ennakoimattomia ilmiöitä, kuten kumouksia ja mullistuksia. Näitä on Venäjän historiassa niin paljon, että niiden ilmestymistä voi pitää jo säännönmukaisena. Tämä yllätyksellisyyden ja säännönmukaisuuden vuoropuhelu johti 1960-luvulla semioottisiin tutkimuksiin venäläisen kulttuurin kaksijakoisesta rakenteesta, sen vastakkainasetteluista ja näiden aiheuttamista yhteentörmäyksistä ja päätyi muun muassa Juri Lotmanin (1922–1993) muotoilemaan teoriaan venäläisen kulttuurin räjähdyksistä.

Tämän päivän näkökulmasta erityisen kiintoisaa on, mitä tästä seurasi. Yhteistä monille näistä historiallisen dialektiikan ilmiöistä on että niiden seurauksena muodostuneet uudet alut korostavat ainutkertaisuuttaan ja sitä kuinka ne ovat syntyneet itsestään: vailla kätilöä, äidittä ja/tai isättä, ilman lapsuutta, kasvukipuja, poikavuosia, puberteettia, nuoruutta.

Jos filosofi Pjot…

Kopeekka nousi kuolleista! Totisesti nousi!

<>



Ruplan omaa Kopeekka-lehteä ei ole julkaistu paperilla pian kahteen vuoteen. Kuitenkin käsissäsi on nyt mitä uusin ja ajankohtaisin Kopeekka-lehti. Se on syntynyt ja muodostunut tänä samaisena keväänä kuin tyhjästä – ilman nettijulkaisuja tai muuta harjoittelua, vieläpä uuden päätoimittajan luotsaamana. Sen julkaisuun on panostanut verrattomalla innolla ja rautaisella humanistin taidolla sekalainen joukko laitoksemme opiskelijoita ja opettajia.

Tämän ylösnousseen tuoreen Kopeekan teema on yksinkertainen: se on erityisesti venäläisen kulttuurin historiassa usein toistuva ilmiö нерукотворность eli ”ihmiskäsittä tekeminen”. Vaikka tämä aihe yhdistääkin nyt julkaistavia juttuja vain hatarasti, se on suoraakin suorempi viittaus uuteen Kopeekka-lehtien sukupolveen, joka alkaa tällä pääkirjoituksella. Ennen kuin lukija jatkaa sukellustaan uuteen slaavilaisen maailman pienoismatkaoppaaseen, on hyvä esitellä hieman uuden julkaisumme sisältöä ja monia uutuuksia, joita se sisältää.
Ensi …