<>
Tämä palsta on tarkoitettu laitoksemme opiskelijoiden ja henkilökunnan avointa keskustelua varten. Kysymyksiä saa lähettää vapaasti Kopeekan toimitukseen kaikilta tahoilta. Oleellista on kytkeä kysymykseen henkilö tai taho, jolta kysymykseen haluaisi vastauksen. Lehden toimitus tulee tekemään parhaansa kaikkien kysymysten ja vastausten julkaisemiseksi.
Kysymys
Tampereen yliopiston Englannin kielen ja kulttuurin laitoksen ilmoitustaulun yläreunassa roikkuu lappu, jossa lukee: Our ambition is not to teach students to speak flawless English. It is to teach them to think like an Englishman does. Oletteko samaa mieltä tavoitteen kanssa? Entä kuinka hyvin koette tavoitteen soveltuvan meidän laitoksemme ajatusmaailmaan? Miten käytännön tasolla laitoksemme voi opettaa opiskelijoitamme ajattelemaan serbiaa tai venäjää puhuvan ihmisen tavoin?
Stefan Smirnov
Vastaus
Kyseisen lapun teksti kuvaa tietyiltä osin omia näkemyksiäni kielenopetuksen
tavoitteesta. Menestyksellinen kielellinen kanssakäyminen edellyttää vieraan kulttuurin tuntemusta. Opimme ajattelemaan venäläisen tai serbin tavoin, kun olemme tekemisessä kyseisten kulttuurin edustajien kanssa, luemme kirjallisuutta ja lehtiä, perehdymme maan historiaan, kulttuuriin ja tapoihin. Tämä kaikki tapahtuu parhaiten oleskelemalla kyseisessä maassa. Sen vuoksi on tärkeää, että opiskelijat saavat mahdollisuuden opiskella kohdemaassa. On hyvä kuitenkin muistaa, että emme voi koskaan väittää osaavamme ajatella kuin serbi tai venäläinen. Kyse on oppimisprosessista, joka ei lopu koskaan.
Teksti kuitenkin hieman liioittelee vieraalla kielellä ajattelun merkitystä opetuksen
tavoitteena. Kyllä meidän täytyy osata myös muodostaa monikkomuoto sanasta gorod, siinä ei pelkkä venäjäksi ajattelemisen taito riitä. Ja jos meistä tulee venäjän opettajia, meidän on osattava korjata ainakin oppilaittemme virheet - jos kohta on todettava, että Suomessa on edelleen vallalla liian virhekeskeinen ajattelumalli.
Haluaisin kuitenkin huomauttaa, että yliopisto-opetuksen tavoitteet ovat tuota lausetta laajemmat. Ei riitä, että yritämme tehdä opiskelijoistamme äidinkielisten klooneja. Haluamme, että opiskelijamme osaavat ja tietävät sellaisia asioita, joita monet äidinkielisetkään eivät tiedä. Opiskelijoistamme koulutetaan kieli- ja kulttuuriammattilaisia, joilla on myös teoreettista tietoa kielen rakenteesta, muuttumisesta, variaatiosta, historiasta sekä vastaavia tietoja kirjallisuuden alalta. Tavoitteenamme on myös, että opiskelijat oppivat hankkimaan tietoa, analysoimaan sitä ja arvioimaan sen luotettavuutta.
Arto Mustajoki
Tämä palsta on tarkoitettu laitoksemme opiskelijoiden ja henkilökunnan avointa keskustelua varten. Kysymyksiä saa lähettää vapaasti Kopeekan toimitukseen kaikilta tahoilta. Oleellista on kytkeä kysymykseen henkilö tai taho, jolta kysymykseen haluaisi vastauksen. Lehden toimitus tulee tekemään parhaansa kaikkien kysymysten ja vastausten julkaisemiseksi.
Kysymys
Tampereen yliopiston Englannin kielen ja kulttuurin laitoksen ilmoitustaulun yläreunassa roikkuu lappu, jossa lukee: Our ambition is not to teach students to speak flawless English. It is to teach them to think like an Englishman does. Oletteko samaa mieltä tavoitteen kanssa? Entä kuinka hyvin koette tavoitteen soveltuvan meidän laitoksemme ajatusmaailmaan? Miten käytännön tasolla laitoksemme voi opettaa opiskelijoitamme ajattelemaan serbiaa tai venäjää puhuvan ihmisen tavoin?
Stefan Smirnov
Vastaus
Kyseisen lapun teksti kuvaa tietyiltä osin omia näkemyksiäni kielenopetuksen
tavoitteesta. Menestyksellinen kielellinen kanssakäyminen edellyttää vieraan kulttuurin tuntemusta. Opimme ajattelemaan venäläisen tai serbin tavoin, kun olemme tekemisessä kyseisten kulttuurin edustajien kanssa, luemme kirjallisuutta ja lehtiä, perehdymme maan historiaan, kulttuuriin ja tapoihin. Tämä kaikki tapahtuu parhaiten oleskelemalla kyseisessä maassa. Sen vuoksi on tärkeää, että opiskelijat saavat mahdollisuuden opiskella kohdemaassa. On hyvä kuitenkin muistaa, että emme voi koskaan väittää osaavamme ajatella kuin serbi tai venäläinen. Kyse on oppimisprosessista, joka ei lopu koskaan.
Teksti kuitenkin hieman liioittelee vieraalla kielellä ajattelun merkitystä opetuksen
tavoitteena. Kyllä meidän täytyy osata myös muodostaa monikkomuoto sanasta gorod, siinä ei pelkkä venäjäksi ajattelemisen taito riitä. Ja jos meistä tulee venäjän opettajia, meidän on osattava korjata ainakin oppilaittemme virheet - jos kohta on todettava, että Suomessa on edelleen vallalla liian virhekeskeinen ajattelumalli.
Haluaisin kuitenkin huomauttaa, että yliopisto-opetuksen tavoitteet ovat tuota lausetta laajemmat. Ei riitä, että yritämme tehdä opiskelijoistamme äidinkielisten klooneja. Haluamme, että opiskelijamme osaavat ja tietävät sellaisia asioita, joita monet äidinkielisetkään eivät tiedä. Opiskelijoistamme koulutetaan kieli- ja kulttuuriammattilaisia, joilla on myös teoreettista tietoa kielen rakenteesta, muuttumisesta, variaatiosta, historiasta sekä vastaavia tietoja kirjallisuuden alalta. Tavoitteenamme on myös, että opiskelijat oppivat hankkimaan tietoa, analysoimaan sitä ja arvioimaan sen luotettavuutta.
Arto Mustajoki
Kommentit