Teksti ja kuva: Toni Stenström
Ruplan kevään 2014 suurlähetystövierailut jatkuivat toukokuun 9. päivänä Serbian osalta Helsingin Kulosaaressa sijaitsevalla entisen Jugoslavian rakennuttamalla suurlähetystöllä. Kuusi Ruplan aktiivista opiskelijaa pääsi keskustelemaan lähetystön työntekijöiden sekä itse suurlähettiläs Slavko Kruljevicin kanssa muun muuassa politiikkaan, historiaan ja kielitieteeseen liittyvistä kysymyksistä.
Kaikille Balkanilla matkainneille tuttua funktionalismia edustava lähetystörakennus sijaitsee lyhyen matkan päässä Kulosaaren metroasemalta ja sitä naapuroi usean muun maan lähetystöt. Läheisyydessä sijaitsevat Serbian lisäksi muun muuassa Intian, Iranin ja Puolan rakennukset. Suhteellisen pienikokoinen lähetystö henki historiansa ja sisustuksensa puolesta nostalgiaa vanhaa itäblokin maailmaa kohtaan ja ruplalaisia odotti mukava ja avoin vastaanotto.
64-vuotias, huolitellusti pukeutunut ja tupakkaa toimistotiloissaan polttava suurlähettiläs otti delegaation vastaan rennosti ja esitteli aluksi suurlähetystön toimintaa ja sen merkitystä maidemme kaksinaisiin suhteisiin. Hän jakoi mielellään kokemuksiaan diplomaattielämästä ja totesi vierailuajan olevan rajoitteinen johtuen Puolan itsenäisyyspäivään liittyvästä vierailusta samaisena iltapäivänä.
Myöhemmin ruplalaiset saivat jakaa suurlähettilään kanssa ajatuksia siitä, mikä mediakuva Serbialla Suomessa on ja mitkä asiat ovat etenkin Serbiaan liittyen tunnetuimpia Suomessa. Ajatustenvaihto kääntyi pikaisesti laajemmaksi kyselytunniksi liittyen niin Serbian EU-jäsenyyteen, turvallisuuspolitiikkaan, Kosovoon ja kielellisiin kysymyksiin Balkanilla. Suurlähettilään mukaan Serbian matka EU:hun on oleva pitkä ja haasteellinen, mutta maa on saavuttanut vuosi vuodelta enemmän ja enemmän, ja hän koki Kosovon lopullisen tunnustamisen riippumattomaksi Serbian mielipiteestä, sillä Euroopassa on myös sellaisia maita jotka eivät omien sanojensa mukaan tunnustaisi Kosovoa edes siinä tilanteessa, jossa Serbia sen itse tekisi.
Balkanin kielitilanteeseen liittyen suurlähettiläs totesi kollegoineen puhuvansa käytännössä samaa kieltä kuin Kroatian, Bosnian ja Montenegron asukkaat, mutta tahalliseen eriyttämiseen tähdänneen kielipolitiikan todettiin 1990-luvuen tapahtumien ohella vaikuttaneen siihen, miten jokaisella maalla on nyt erillinen virallinen kieli. Serbiaa naapuroivan Makedonian nimikiistaan Kreikan kanssa maa on kuulemma ilmaissut kantansa jo Milosevicin aikana tunnustamalla maan virallisen nimen Makedonian tasavallaksi.
Noin tunninpituisen keskustelun päätteeksi Serbian suurlähetystö ilmaisi halukkuutensa tukea tarpeen tullen Ruplaa vastaavilla vierailumahdollisuuksilla ja kulttuuritoiminnan järjestämisellä, ja esimerkiksi serbialaisen elokuvan näyttelystä mainittiin potentiaalisena vierailukohteena. Lopuksi otimme vielä yhteiskuvan suurlähettilään ja henkilökunnan kanssa. Pääasiassa venäjänopiskelijoista koostuvassa joukossamme heräsi paljolti kiinnostusta serbian opiskelua kohtaan ja lähetystövierailua muistetaan jatkossa varmasti lämmöllä. Seuraava kohde: Slovakian lähetystö.
Ruplan kevään 2014 suurlähetystövierailut jatkuivat toukokuun 9. päivänä Serbian osalta Helsingin Kulosaaressa sijaitsevalla entisen Jugoslavian rakennuttamalla suurlähetystöllä. Kuusi Ruplan aktiivista opiskelijaa pääsi keskustelemaan lähetystön työntekijöiden sekä itse suurlähettiläs Slavko Kruljevicin kanssa muun muuassa politiikkaan, historiaan ja kielitieteeseen liittyvistä kysymyksistä.
Kaikille Balkanilla matkainneille tuttua funktionalismia edustava lähetystörakennus sijaitsee lyhyen matkan päässä Kulosaaren metroasemalta ja sitä naapuroi usean muun maan lähetystöt. Läheisyydessä sijaitsevat Serbian lisäksi muun muuassa Intian, Iranin ja Puolan rakennukset. Suhteellisen pienikokoinen lähetystö henki historiansa ja sisustuksensa puolesta nostalgiaa vanhaa itäblokin maailmaa kohtaan ja ruplalaisia odotti mukava ja avoin vastaanotto.
64-vuotias, huolitellusti pukeutunut ja tupakkaa toimistotiloissaan polttava suurlähettiläs otti delegaation vastaan rennosti ja esitteli aluksi suurlähetystön toimintaa ja sen merkitystä maidemme kaksinaisiin suhteisiin. Hän jakoi mielellään kokemuksiaan diplomaattielämästä ja totesi vierailuajan olevan rajoitteinen johtuen Puolan itsenäisyyspäivään liittyvästä vierailusta samaisena iltapäivänä.
Myöhemmin ruplalaiset saivat jakaa suurlähettilään kanssa ajatuksia siitä, mikä mediakuva Serbialla Suomessa on ja mitkä asiat ovat etenkin Serbiaan liittyen tunnetuimpia Suomessa. Ajatustenvaihto kääntyi pikaisesti laajemmaksi kyselytunniksi liittyen niin Serbian EU-jäsenyyteen, turvallisuuspolitiikkaan, Kosovoon ja kielellisiin kysymyksiin Balkanilla. Suurlähettilään mukaan Serbian matka EU:hun on oleva pitkä ja haasteellinen, mutta maa on saavuttanut vuosi vuodelta enemmän ja enemmän, ja hän koki Kosovon lopullisen tunnustamisen riippumattomaksi Serbian mielipiteestä, sillä Euroopassa on myös sellaisia maita jotka eivät omien sanojensa mukaan tunnustaisi Kosovoa edes siinä tilanteessa, jossa Serbia sen itse tekisi.
Balkanin kielitilanteeseen liittyen suurlähettiläs totesi kollegoineen puhuvansa käytännössä samaa kieltä kuin Kroatian, Bosnian ja Montenegron asukkaat, mutta tahalliseen eriyttämiseen tähdänneen kielipolitiikan todettiin 1990-luvuen tapahtumien ohella vaikuttaneen siihen, miten jokaisella maalla on nyt erillinen virallinen kieli. Serbiaa naapuroivan Makedonian nimikiistaan Kreikan kanssa maa on kuulemma ilmaissut kantansa jo Milosevicin aikana tunnustamalla maan virallisen nimen Makedonian tasavallaksi.
Noin tunninpituisen keskustelun päätteeksi Serbian suurlähetystö ilmaisi halukkuutensa tukea tarpeen tullen Ruplaa vastaavilla vierailumahdollisuuksilla ja kulttuuritoiminnan järjestämisellä, ja esimerkiksi serbialaisen elokuvan näyttelystä mainittiin potentiaalisena vierailukohteena. Lopuksi otimme vielä yhteiskuvan suurlähettilään ja henkilökunnan kanssa. Pääasiassa venäjänopiskelijoista koostuvassa joukossamme heräsi paljolti kiinnostusta serbian opiskelua kohtaan ja lähetystövierailua muistetaan jatkossa varmasti lämmöllä. Seuraava kohde: Slovakian lähetystö.
Kommentit