Loppuaan kohden kääntyvä lukuvuosi on ollut entisen Slavistiikan ja baltologian laitoksen oppiaineissa poikkeuksellisen vilkas. Venäjän kielessä ja kirjallisuudessa vietettiin akateemista juhlaa tammikuussa, kun Merja Pikkarainen väitteli tohtoriksi suomen ja venäjän käytöstä lingua francoina. Kauan valmisteltu yhteistyö Vyshkan kanssa on käynnistynyt mukavasti sekä opiskelijavaihdon että tieteellisen toiminnan merkeissä. Näkyvin tapahtuma oli joulukuussa järjestetty leksikaalista typologiaa käsitellyt seminaari, johon saapui Vyshkasta parikymmentä opiskelijaa ja opettajaa prof. Ekaterina Rakhilinan johdolla. Vyshkasta tulee myös toinen uusista jatko-opiskelijoistamme, Ekaterina Lyamina, toinen on oman oppiaineen kasvatti Anni Lappela. Muiden töidensä ohessa Anni on osallistunut ParFin-projektiin, jonka päämääränä on täydentää Tampereen yliopistossa koottua suomi–venäjä-rinnakkaiskorpusta. Arki kielen kuvastimessa kurssista alkanut intensiiviopetus jatkui venäläisen nykyfolkloren kurssilla, ja ensi syksynä on vuorossa Irina Levontinan pitämä Kieli konfliktin keskiössä -kurssi. Avantgarde-projekti saa syksyllä lisävahvistusta, kun mukaan liittyy Vladimir Feschenko Venäjän tiedeakatemiasta. Lisäksi Kirill Postoutenko on aloittanut huhtikuussa vuoden mittaisen työskentelyjakson vierailevana professorina ja Stanislav Savitski on juuri antanut opetusnäytteensä dosentuuria varten. Tomi Huttunen osallistuu asiantuntijana venäläiseen kirjallisuuteen ja kulttuuriin keskittyvien kirjamessujen suunnitteluun. Hänen johdollaan on käynnistymässä myös uusi tutkimusprojekti Mötet mellan den ryska och den finlandssvenska modernismen. Lukevalle yleisölle suunnattu Дostojevski-luentosarja on kerännyt kiitettävästi väkeä Metsätalon luentosaliin 1 ja nyt luennot ovat katsottavissa myös YouTubessa. Rymin-Nevanlinnan rahasto on antanut oppiaineelle mahdollisuuden tukea monenlaista toimintaa ja tapahtumia. Rahaston myöntämän gradupalkinnon saaja vuonna 2014 oli Maiju Lehto, edellisenä vuonna Senja Kureichyk.
Etelä- ja länsislaavilaisissa kielissä vuoden kohokohta oli Johanna Virkkulan väitöstilaisuus, jossa hän ansiokkaasti puolusti etunimien valintaa Balkanilla käsittelevää tutkimustaan. Eikä tässä vielä kaikki: 16. toukokuuta klo 10.00 alkaen voivat kaikki halukkaat seurata päärakennuksen pienessä juhlasalissa Max Wahlströmin bulgarian ja makedonian sijamuotojen katoa käsittelevän väitöskirjan tarkastusta. Peruskurssilla käynnistyvänä kielenä oppiaineessa oli tänä vuonna puola, jonka aloitti 7 pääaine- ja 8 sivuaineopiskelijaa. Helmikuussa oppiaineessa vieraili Venäjän tiedeakatemian tutkija Maxim Makartsev, joka opetti albanian kielen perusteita varsin suosituksi osoittautuneella intensiivikurssilla. Lisäksi Makartsev luennoi slaavilaismurteista Korçan alueella, jonne suuntautuu seuraava Helsinki Area & Language Studies -tutkijayhteisön kenttätyömatka.
Balttilaisissa kielissä ilahduttavaa on ollut verrattain suuri opiskelijamäärä: 5 pääaineopiskelijan lisäksi latvian peruskurssille osallistui 6 sivuaineopiskelijaa sekä muutamia opiskelijoita Avoimen yliopiston puolelta. Vanhemmat opiskelijat ovat ahkerasti hyödyntäneet vaihtomahdollisuuksia opiskelemalla Latvian ja Liettuan yliopistoissa ja osallistumalla kielten talvikursseille. Monet ovat lähdössä myös pian alkaville kesäkursseille Liettuaan. Opettajat ja opiskelijat ovat osallistuneet ahkerasti kansainvälisiin konferensseihin (Vilna, Riika, Tarto, Glasgow, Druskininkai jne.). Viime vuoden loppupuolella Laimute Balodelle myönnettiin Liettuan hallituksen palkinto tunnustuksena hänen elämäntyöstään balttilaisten kielten tutkimuksen saralla.
Lukuvuoden aikana venäjän kääntämisen oppiaine on osallistunut ansiokkaasti Humanistisen tiedekunnan 375 humanistia -hankkeeseen kääntämällä humanistien esittelytekstit venäjäksi syventävien opintojen suomi–venäjä-käännöskurssilla. Käännöstyötä koordinoi yliopistonlehtori Svetlana Probirskaja. Käännöskurssin päättymisen jälkeen tekstien kääntäminen jatkuu projektityöskentelynä. Opiskelijat hankkivat näin arvokasta työkokemusta ja myös opintopisteitä. Venäjän kääntämisen opiskelijoita osallistui keväällä myös Nykykielten laitoksen järjestämälle käännösprojektin hallinnan intensiivikurssille. Kurssilla tutustuttiin käännöstoimialaan Suomessa ja Euroopassa, projektihallintaan teoriassa ja käytännössä sekä käännösteknologian ja projektinhallinnan sovelluksiin. Opettajina toimi kääntämisen ja projektinhallinnan ammattilaisia suomalaisista ja englantilaisista käännösalan yrityksistä.
Oppiaineryhmän puolesta
AHTI NIKUNLASSI
Venäjän kielen professori
Etelä- ja länsislaavilaisissa kielissä vuoden kohokohta oli Johanna Virkkulan väitöstilaisuus, jossa hän ansiokkaasti puolusti etunimien valintaa Balkanilla käsittelevää tutkimustaan. Eikä tässä vielä kaikki: 16. toukokuuta klo 10.00 alkaen voivat kaikki halukkaat seurata päärakennuksen pienessä juhlasalissa Max Wahlströmin bulgarian ja makedonian sijamuotojen katoa käsittelevän väitöskirjan tarkastusta. Peruskurssilla käynnistyvänä kielenä oppiaineessa oli tänä vuonna puola, jonka aloitti 7 pääaine- ja 8 sivuaineopiskelijaa. Helmikuussa oppiaineessa vieraili Venäjän tiedeakatemian tutkija Maxim Makartsev, joka opetti albanian kielen perusteita varsin suosituksi osoittautuneella intensiivikurssilla. Lisäksi Makartsev luennoi slaavilaismurteista Korçan alueella, jonne suuntautuu seuraava Helsinki Area & Language Studies -tutkijayhteisön kenttätyömatka.
Balttilaisissa kielissä ilahduttavaa on ollut verrattain suuri opiskelijamäärä: 5 pääaineopiskelijan lisäksi latvian peruskurssille osallistui 6 sivuaineopiskelijaa sekä muutamia opiskelijoita Avoimen yliopiston puolelta. Vanhemmat opiskelijat ovat ahkerasti hyödyntäneet vaihtomahdollisuuksia opiskelemalla Latvian ja Liettuan yliopistoissa ja osallistumalla kielten talvikursseille. Monet ovat lähdössä myös pian alkaville kesäkursseille Liettuaan. Opettajat ja opiskelijat ovat osallistuneet ahkerasti kansainvälisiin konferensseihin (Vilna, Riika, Tarto, Glasgow, Druskininkai jne.). Viime vuoden loppupuolella Laimute Balodelle myönnettiin Liettuan hallituksen palkinto tunnustuksena hänen elämäntyöstään balttilaisten kielten tutkimuksen saralla.
Lukuvuoden aikana venäjän kääntämisen oppiaine on osallistunut ansiokkaasti Humanistisen tiedekunnan 375 humanistia -hankkeeseen kääntämällä humanistien esittelytekstit venäjäksi syventävien opintojen suomi–venäjä-käännöskurssilla. Käännöstyötä koordinoi yliopistonlehtori Svetlana Probirskaja. Käännöskurssin päättymisen jälkeen tekstien kääntäminen jatkuu projektityöskentelynä. Opiskelijat hankkivat näin arvokasta työkokemusta ja myös opintopisteitä. Venäjän kääntämisen opiskelijoita osallistui keväällä myös Nykykielten laitoksen järjestämälle käännösprojektin hallinnan intensiivikurssille. Kurssilla tutustuttiin käännöstoimialaan Suomessa ja Euroopassa, projektihallintaan teoriassa ja käytännössä sekä käännösteknologian ja projektinhallinnan sovelluksiin. Opettajina toimi kääntämisen ja projektinhallinnan ammattilaisia suomalaisista ja englantilaisista käännösalan yrityksistä.
Oppiaineryhmän puolesta
AHTI NIKUNLASSI
Venäjän kielen professori
Kommentit