Aioin ensin kirjoittaa jotain kääntäjistä ja heidän työstään. Hmmp… hankalaa. En ole koskaan oikeasti kääntänyt, vaikka olenkin käännösalalla töissä. Käännöstoimistoon hakiessani halusin nähdä, miten kääntämistä tehdään, mutta myös mitä muuta kieliä osaamalla ja kulttuureista kiinnostuneena voi tehdä kuin kääntää. Päädyin projektinpyörittäjäksi käännösten tekijän ja ostajan eli kääntäjän ja asiakkaan väliin. Työn myötä olen huomannut, että alalla on miinuksensa, mutta siellä tapahtuu myös asioita, jotka voivat olla kieliä ja kulttuureita opiskelevalle hyvinkin mielenkiintoisia.
Jos käännöstoimistojen ja monikielisiä viestintä- ja kulttuuripalveluita tarjoavien yritysten sanoja on uskominen, kielten, kulttuurien ja viestinnän yhdistelmällä on tulevaisuutta. Erilaiset kieli- ja kulttuuriosaamiseen pohjautuvat palvelut ja monikielinen viestintä näyttäisivät olevan ala, jolla on kuumeisesti mietitään, mitä uutta voisi tehdä. Pelkkä sanojen kääntäminen ei ole enää tarpeeksi houkuttelevaa liiketoimintaa. Hintakilpailu sanojen myymisestä on yksinkertaisesti käynyt liian kovaksi eikä kiina-ilmiökään ole alalla tuntematon. Pelkkien sanojen myyminen ei yksinkertaisesti kannata, vaan sanoja on voitava jalostaa vähän hienommiksi ja houkuttelevimmiksi. Myös asiakkaat taitavat haluta entistä valmiimpia paketteja kotiovelle kannettuna. Harvalla yrityksellä on enää omia kääntäjiä, sillä ydinbisneksiinsä keskittyvillä yrityksillä ei taida olla halua, eikä ehkä taitoakaan, panostaa kääntämiseen itse varsinkaan, kun kääntäminen vaatii entistä enemmän erikoisosaamista ja monilla markkinoilla toimiminen taitoa luovia erilaisissa kulttuureissa. Kääntämisestä ja perinteisestä kielikoulutuksesta halutaan kovasti siirtyä laajempiin kieliä, kulttuureita, pedagogiikkaa, tekniikkaa, markkinointia ja liiketoiminnallista osaamista yhdistäviin palveluihin.
Mitä kääntämiseen tulee, se ja erityisesti lokalisointi on tietyssä määrin jopa teollista tuotantotoimintaa. Ei tietenkään kaikki, mutta iso osa kuitenkin. Käännös on tuote, joka tilataan, tuotetaan ja toimitetaan. Tilaus perustuu neuvoteltuihin hintoihin, tuottaminen häiriötekijöistä siivottuihin prosesseihin ja toimitus takuuvarmaan aikatauluun. Käännöksiäkin on tuotettava kustannustehokkaasti laadusta kuitenkaan tinkimättä. "Quick, good and cheap" on usein asiakkaan vaatimuksena, mikä on kylläkin melko lailla sama, jos opiskelija haluaisi pitää jatkuvasti kiinni kaikista opiskelijaelämän iloista: study, party and sleep. Aina kaikkien kolmen toteuttaminen ei onnistu kääntämisessäkään, mutta yllättävän usein kuitenkin.
Miten tämä sitten on mahdollista? Hyvä kääntäjä, joka hallitsee kielen, erilaisia asiasisältöjä ja kääntämisen työkalut, on korvaamaton. Erilaisilla käännöstyökaluilla ja teknisillä ratkaisuilla voidaan nopeuttaa montaa asiaa, mutta niitä toki pitää osata käyttää sujuvasti. Myös prosessien on oltava kunnossa. Jokaisesta yksityiskohdasta ei voida neuvotella joka kerta erikseen eikä pyörää, tai jokaista termiä, keksiä uudelleen. Käännösohjelmat, käännösmuistit, termipankit, tavanomaiset toimisto-ohjelmat ja sähköposti ovat kääntäjän perustyökaluja. Monimutkaisemmat tekniset kikkailut hoitavat yleensä lokalisointi-insinöörit, mutta mitä isompi osa ihmisten työstä, arjesta ja opiskelusta tapahtuu koneiden äärellä, avustuksella ja verkossa, sitä enemmän tekniikka näkyy kääntämisenkin taustalla.
Työn myötä olen päässyt näkemään käytännössä, että kieliä ja kulttuureita opiskeleville löytyy työmahdollisuuksia myös perinteisiä ”kääntäjä tai opettaja” –vaihtoehtoja laajemmalta, mikä on tärkeää meille niin sanottuja pieniä kieliä opiskeleville. On tyypillistä, että käännökset, erityisesti tekniset, tehdään usein englannista muille kielille jopa niin, että ensin käännetään suomesta englantiin (ellei asiakas tee englanninkielistä tekstiä suoraan itse) ja siitä muille kielille. Ylevät periaatteet siitä, että kääntäjä kääntää vain äidinkieleensä päin ja että käännöksiä ei pitäisi tehdä monen kielen kautta vaan kääntää suoraan, voi käytännössä unohtaa. Näin ei useinkaan tehdä esimerkiksi siitä syystä, että joskus on helpompaa kääntää ensin suomesta englantiin ja tilata sitten muiden viidentoista kielen käännökset toisista käännöstoimistoista maailmalta. Erityisesti teknisessä lokalisoinnissa mutta usein myös muussa kääntämisessä perustava ajatus nykyään onkin, että käännökset tehdään siinä maassa, jossa kohdekieltä puhutaan. Kääntäjän työtä ei ole täysipäiväisesti kaikille (sorry to say) varsinkaan pienissä kielissä (even more sorry to say - tai ehkä olen vain väärässä toimistossa töissä), mutta kääntämisen opiskelu voi silti antaa hyviäkin eväitä työsaran kyntämiseen opiskelujen jälkeen.
Mitä enemmän alalla rakennetaan entistä laajempia monikielisen ja -kulttuurisen viestinnän palveluja, sitä enemmän vaatimuksia se asettaa kääntäjille, mutta avaa myös uusia työmahdollisuuksia kaikille kielten ja kulttuurien osaajille. Käännösten lisäksi palveluiden osana voi olla terminologian työstämistä, monikielistä viestintää helpottavien teknisten ratkaisujen kehittelyä, teknistä kirjoittamista, kulttuurikoulutusta, ohjelmistojen testausta, sisällöntuotantoa nettiin, lehtiin, markkinointimateriaaleihin, käännöskoneidenkin hyödyntämistä. Ja jonkun on näitäkin asioita tuotettava, koordinoitava, myytävä, kehitettävä eteenpäin, opetettava ja tutkittava.
Paula Borkowski
Kirjoittaja työskentelee projektipäällikkönä käännöstoimistossa ja aikoo vielä joskus tehdä sen käännöksenkin
Jos käännöstoimistojen ja monikielisiä viestintä- ja kulttuuripalveluita tarjoavien yritysten sanoja on uskominen, kielten, kulttuurien ja viestinnän yhdistelmällä on tulevaisuutta. Erilaiset kieli- ja kulttuuriosaamiseen pohjautuvat palvelut ja monikielinen viestintä näyttäisivät olevan ala, jolla on kuumeisesti mietitään, mitä uutta voisi tehdä. Pelkkä sanojen kääntäminen ei ole enää tarpeeksi houkuttelevaa liiketoimintaa. Hintakilpailu sanojen myymisestä on yksinkertaisesti käynyt liian kovaksi eikä kiina-ilmiökään ole alalla tuntematon. Pelkkien sanojen myyminen ei yksinkertaisesti kannata, vaan sanoja on voitava jalostaa vähän hienommiksi ja houkuttelevimmiksi. Myös asiakkaat taitavat haluta entistä valmiimpia paketteja kotiovelle kannettuna. Harvalla yrityksellä on enää omia kääntäjiä, sillä ydinbisneksiinsä keskittyvillä yrityksillä ei taida olla halua, eikä ehkä taitoakaan, panostaa kääntämiseen itse varsinkaan, kun kääntäminen vaatii entistä enemmän erikoisosaamista ja monilla markkinoilla toimiminen taitoa luovia erilaisissa kulttuureissa. Kääntämisestä ja perinteisestä kielikoulutuksesta halutaan kovasti siirtyä laajempiin kieliä, kulttuureita, pedagogiikkaa, tekniikkaa, markkinointia ja liiketoiminnallista osaamista yhdistäviin palveluihin.
Mitä kääntämiseen tulee, se ja erityisesti lokalisointi on tietyssä määrin jopa teollista tuotantotoimintaa. Ei tietenkään kaikki, mutta iso osa kuitenkin. Käännös on tuote, joka tilataan, tuotetaan ja toimitetaan. Tilaus perustuu neuvoteltuihin hintoihin, tuottaminen häiriötekijöistä siivottuihin prosesseihin ja toimitus takuuvarmaan aikatauluun. Käännöksiäkin on tuotettava kustannustehokkaasti laadusta kuitenkaan tinkimättä. "Quick, good and cheap" on usein asiakkaan vaatimuksena, mikä on kylläkin melko lailla sama, jos opiskelija haluaisi pitää jatkuvasti kiinni kaikista opiskelijaelämän iloista: study, party and sleep. Aina kaikkien kolmen toteuttaminen ei onnistu kääntämisessäkään, mutta yllättävän usein kuitenkin.
Miten tämä sitten on mahdollista? Hyvä kääntäjä, joka hallitsee kielen, erilaisia asiasisältöjä ja kääntämisen työkalut, on korvaamaton. Erilaisilla käännöstyökaluilla ja teknisillä ratkaisuilla voidaan nopeuttaa montaa asiaa, mutta niitä toki pitää osata käyttää sujuvasti. Myös prosessien on oltava kunnossa. Jokaisesta yksityiskohdasta ei voida neuvotella joka kerta erikseen eikä pyörää, tai jokaista termiä, keksiä uudelleen. Käännösohjelmat, käännösmuistit, termipankit, tavanomaiset toimisto-ohjelmat ja sähköposti ovat kääntäjän perustyökaluja. Monimutkaisemmat tekniset kikkailut hoitavat yleensä lokalisointi-insinöörit, mutta mitä isompi osa ihmisten työstä, arjesta ja opiskelusta tapahtuu koneiden äärellä, avustuksella ja verkossa, sitä enemmän tekniikka näkyy kääntämisenkin taustalla.
Työn myötä olen päässyt näkemään käytännössä, että kieliä ja kulttuureita opiskeleville löytyy työmahdollisuuksia myös perinteisiä ”kääntäjä tai opettaja” –vaihtoehtoja laajemmalta, mikä on tärkeää meille niin sanottuja pieniä kieliä opiskeleville. On tyypillistä, että käännökset, erityisesti tekniset, tehdään usein englannista muille kielille jopa niin, että ensin käännetään suomesta englantiin (ellei asiakas tee englanninkielistä tekstiä suoraan itse) ja siitä muille kielille. Ylevät periaatteet siitä, että kääntäjä kääntää vain äidinkieleensä päin ja että käännöksiä ei pitäisi tehdä monen kielen kautta vaan kääntää suoraan, voi käytännössä unohtaa. Näin ei useinkaan tehdä esimerkiksi siitä syystä, että joskus on helpompaa kääntää ensin suomesta englantiin ja tilata sitten muiden viidentoista kielen käännökset toisista käännöstoimistoista maailmalta. Erityisesti teknisessä lokalisoinnissa mutta usein myös muussa kääntämisessä perustava ajatus nykyään onkin, että käännökset tehdään siinä maassa, jossa kohdekieltä puhutaan. Kääntäjän työtä ei ole täysipäiväisesti kaikille (sorry to say) varsinkaan pienissä kielissä (even more sorry to say - tai ehkä olen vain väärässä toimistossa töissä), mutta kääntämisen opiskelu voi silti antaa hyviäkin eväitä työsaran kyntämiseen opiskelujen jälkeen.
Mitä enemmän alalla rakennetaan entistä laajempia monikielisen ja -kulttuurisen viestinnän palveluja, sitä enemmän vaatimuksia se asettaa kääntäjille, mutta avaa myös uusia työmahdollisuuksia kaikille kielten ja kulttuurien osaajille. Käännösten lisäksi palveluiden osana voi olla terminologian työstämistä, monikielistä viestintää helpottavien teknisten ratkaisujen kehittelyä, teknistä kirjoittamista, kulttuurikoulutusta, ohjelmistojen testausta, sisällöntuotantoa nettiin, lehtiin, markkinointimateriaaleihin, käännöskoneidenkin hyödyntämistä. Ja jonkun on näitäkin asioita tuotettava, koordinoitava, myytävä, kehitettävä eteenpäin, opetettava ja tutkittava.
Paula Borkowski
Kirjoittaja työskentelee projektipäällikkönä käännöstoimistossa ja aikoo vielä joskus tehdä sen käännöksenkin
Kommentit