Ukrainalaisten merkkihenkilöiden
joukosta löytyy mielenkiintoinen nainen: Roksolana Sultana eli Haseki Hürrem,
alkuperäiseltä nimeltään Alexandra Lisowska. Hän joutui vuonna 1520 Krimin tataarien
kaappaamaksi ja päätyi Konstantinopolin orjamarkkinoilta myytynä Ottomaanien
valtakunnan sulttaanin haaremiin. Roksolanan onnistui pysyä hengissä haaremin juonittelujen
keskellä, saavuttaa sulttaani Suleimanin suosio, ykkösvaimon asema ja poliittista
valtaa sulttaanin neuvonantajana mm. Puolan (johon Ukraina tuolloin kuului) ja
Ottomaanien valtakunnan välisissä suhteissa. Valtakunta kukoisti, kouluja ja
sairaaloita perustettiin ja Roksolanan pyynnöstä sulttaani pyrki myös
hillitsemään Krimin tataarien orjakauppaa.
Ukrainalaisten
historiasta löytyy toinenkin mielenkiintoinen vaikutusvaltainen nainen: Julija
Timošenko. Hänen poliittinen uransa on
ollut hyvin myrskyisä ja juonittelu vallantavoittelijoiden kesken yhtä kovaa
kuin sulttaanin haaremissa. Julkisen
poliittisen uransa valtion tasolla Timošenko aloitti kansanedustajana 1996. Apulaisenergiaministeriksi hän nousi 1999, mutta
hänet vapautettiin tehtävästään rikosepäilyjen takia. Helmikuussa 2001 hänet pidätettiin ja vangittiin
Ljukjanovskin vankilaan, josta vapautumisen ehtona oli allekirjoittaa
kirjallinen sitoumus olla poistumatta Kiovasta. Tästä huolimatta Timošenko jatkoi
edelleen politiikassa ja toimi Ukrainan pääministerinä helmikuusta syyskuuhun 2005
ja uudelleen joulukuusta 2007 maaliskuuhun 2010. Timošenkon ensimmäisen kauden hallitus joutui
eroamaan lahjussyytöksien takia. Toisella kaudella vuonna 2009 Venäjän ja
Ukrainan kaasuyhtiöt, Gazprom ja Naftogaz, allekirjoittivat sopimuksen, jonka
nojalla maakaasutoimitukset Ukrainan kautta muualle Eurooppaan saatiin jälleen
alkamaan.
Timošenko astui
sulttaanin varpaille asettuessaan ehdolle vuoden 2010 presidentinvaaleissa.
Vastaehdokas Viktor Janukovitš - entinen
pääministeri ja vanha kilpakumppani - voitti vaalit, mutta ei oikein pitänyt siitä,
että ero Timošenkoon oli vain 3 %. Välittömästi vaalien jälkeen Timošenkoa syytettiin
maakaasun päästöoikeuskaupasta kertyneiden varojen väärinkäytöstä eläkerahaston
aukkojen paikkailuun. Timošenko kiisti rikosepäilyt ja sanoi maksaneensa
eläkettä ihmisille, mikä hänen tietääkseen ei ole Ukrainan lain vastaista.
Timošenko sai
vuoden 2011 lokakuussa seitsemän vuoden vankeustuomion valtaoikeuksiensa
väärinkäytöstä. Joulukuussa uudelleen kokoontunut oikeus ei tehnyt muutoksia
tuomioon. Ylen uutisten mukaan Ukrainan vetoomustuomioistuin on pitänyt
vankeustuomion ennallaan. Tuomion mukaan
Timošenkon Venäjän kanssa solmimasta kaasusopimuksesta koitui 140 miljoonan
euron tappiot Ukrainalle.
Timošenkon ja
hänen kannattajiensa mukaan tuomio on poliittisesti motivoitu ja nykyinen
presidentti Janukovitš pyrkii sillä eroon poliittisesta kilpailijastaan. Myös Yhdysvallat,
Venäjä ja EU ovat paheksuneet tuomiota. EU jäädytti joulukuussa 2011 Ukrainan
ja EU:n välisen vapaakauppa- ja yhteistyösopimuksen allekirjoittamisen Timošenkon
tuomion vuoksi. EU:n mukaan Timošenkon oikeudenkäynti on esimerkki valikoivasta
oikeudesta. Timošenko on vedonnut tuomiostaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.
Tuomioistuin onkin luvannut asiasta
pikakäsittelyn.
1500-luvulla
elänyttä Roksolanaa ja 2000-luvun Julija Timošenkoa yhdistää ukrainalaisuuden
lisäksi se, että molemmat ovat saavuttaneet omana aikanaan yhteiskunnallista
valtaa, joka ei ole tyypillisesti ollut naisten käsissä. Se, onko Timošenkon poliittisessa ajojahdissa
kyse vallan lisäksi myös sukupuolesta, on mielenkiintoista ja pohtimisen
arvoista etenkin kun tarkastellaan Ukrainan tämän hetkistä kehnoa
tasa-arvopoliittista tilannetta. Vain n.
7 % Ukrainan parlamentin edustajista on naisia.
Julija Timošenkon ryhmittymä on ainoana puolueena ajanut parlamentin
Neuvostoliiton aikaisten naiskiintiöiden uudelleen määrittämistä, mutta
tuloksetta. Nykyistä pääministeriä Mykola Azarovia arvosteltiin siitä, ettei
vuonna 2010-11 hallituksessa ollut mukana yhtäkään naista. Vastauksena tähän
Azarov nimitti terveydenhuollon ministeriksi ja varapääministeriksi helmikuussa
2012 Raisa Bohatyriovan. Pääministeri on esittänyt julkisesti mm. naisten
ammatillista pätevyyttä vähätteleviä kommentteja, jotka ovat herättäneet paljon
arvostelua. Monet ukrainalaiset tasa-arvoa ajavat järjestöt ovat myös nostaneet
pääministeri Azarovia vastaan syytteitä sukupuolisyrjinnästä.
Yksi
protestoineista tasa-arvoa ajavista järjestöistä on Femen, joka on noussut
kansainvälisiin otsikoihin mm. järjestämästään paidattomasta mielenosoituksesta
vuoden 2010 presidentinvaalien toisen kierroksen alkamispäivänä. Naiset
kertoivat paikalla olleille toimittajille, että he protestoivat Ukrainan demokratian loppumista vastaan, eivät
niinkään Janukovitšia vastaan tai Timošenkon puolesta. Mielestäni naisten sanat kiteyttivät hyvin
sen, mitä taloudelliseen ahdinkoon ja poliittiseen epävarmuuteen ajautunut maa
todella haluaa: toimivan tasa-arvoisen demokratian. Seuraavat parlamenttivaalit
järjestetään tämän vuoden lokakuussa, jolloin nähdään se, onko vuoden 2012
Ukraina yhtään demokraattisempi versio edeltäjästään.
Emilia Aalto
Kuvat: Roksolona Sultana postimerkki: ukrainaviastamps.blogspot.com
Julija Tymoshenko: tymoshenko.ua
Kommentit